Atlas of open science and research in Finland 2019 : Evaluation of openness in the activities of higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, Finnish academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies. Final report

This evaluation of the openness of Finnish research organisations, research-funding organisations, academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies was completed by the Ministry of Education and Culture to assess the openness of operational cultures and to evaluate progress for the organisations evaluated in previous years. This evaluation covers the activities of Finnish higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, the Academic and Cultural Institutes abroad and Learned Societies and Academies in 2019. This evaluation examines the key indicators chosen to assess the performance on openness. Key indicators are used to provide some insights on the competences and capacity of the research system in supporting progress towards openness. Barriers and development needs are discussed, with suggestions for improvement.</p

Atlas of open science and research in Finland 2019 : Evaluation of openness in the activities of higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, Finnish academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies. Final report

This evaluation of the openness of Finnish research organisations, research-funding organisations, academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies was completed by the Ministry of Education and Culture to assess the openness of operational cultures and to evaluate progress for the organisations evaluated in previous years. This evaluation covers the activities of Finnish higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, the Academic and Cultural Institutes abroad and Learned Societies and Academies in 2019. This evaluation examines the key indicators chosen to assess the performance on openness. Key indicators are used to provide some insights on the competences and capacity of the research system in supporting progress towards openness. Barriers and development needs are discussed, with suggestions for improvement

Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena : Aineistot, tiedontuotanto, tiedon löydettävyys ja yhteinen palvelumalli

Esiselvitys kuuluu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusagendojen kestävän kehityksen aihepiiriin teemalla ‘Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena’. Esiselvityksen toteutti Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johtama konsortio, johon kuuluivat GTK:n ohella Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geodeettinen laitos (GL), Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) ja Maanmittauslaitos (MML). Esiselvitys toteutettiin osallistavina ja laajaa sektorien välistä yhteistyötä edistävinä työpajoina, kyselyinä sekä olemassa olevaa ja hankkeessa tuotettua aineistoa analysoimalla. Tämä raportti tuotettiin esiselvitysprojektin osatehtävien tuottamista väliraporteista ja muusta kootusta projektiaineistosta. Tiiviin yhteistyön tuloksena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtaman toisen luonnonvaraesiselvityskonsortion kanssa syntyi konsortioiden yhteinen tutkimusohjelmaehdotus. Tämä raportti täydentää tutkimusohjelmaehdotusta ja kokoaa yhteen GTK-konsortion osatehtävien tulokset, niihin perustuvat kehittämisehdotukset, analyysin ja alustavat ehdotukset koskien tarvittavia uusia kehittämishanke- ja tutkimushankekokonaisuuksia eri hallinnonalojen luonnonvaratutkimuksen tietoinfrastruktuurien kehittämiseksi ja luonnonvaratiedon poliittisen hyödynnettävyyden parantamiseksi. Tämä raportti muodostaa luonnonvara-aineistot tuntevien asiantuntijoiden laatiman kokonaisselvityksen luonnonvaroja koskevista tietoaineistoista, tiedon tuotannosta ja tiedon käytettävyydestä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. Sitran käynnistämässä kansallisen luonnonvarastrategian laadintaprosessissa, jonka lähtökohtia huomioitiin esiselvityksen painotuksia laadittaessa. Sektoritutkimuslaitosten yhtenä tehtävänä on ylläpitää ja kehittää alansa pitkäaikaista, ohjelmallista tiedonkeruuta ja vastata alan tietopalvelusta. Näiden sektorikohtaisten tehtävien jatkuvuus on turvattava myös tulevaisuudessa. Toisaalta tiedontuottajien tulee kehittää sektorirajat ylittäviä tiedontuotannon sisältöjä ja menetelmiä yhteistyönä. Myös ohjelmallista perustiedonkeruuta (seurantaohjelmat, kartoitusohjelmat) kehitetään sisällöllisesti parhaiten luonnonvarojen hyödyntämisen ja hyödyntämisen vaikutusten samanaikaisissa tarkasteluissa. Eri organisaatioille hajautetun tiedonkeruun järjestämisessä voidaan soveltaa ja kehittää informaatioteknologiaa siten, että tutkijat ja luonnonvarojen hyödyntäjät tuottavat laadullisesti korkeatasoista ja valvottua tietoa hajautettuihin, keskitetysti ylläpidettäviin ja yhteisesti käytettäviin tietokantoihin. Esiselvityksen jälkeen koko sektoritutkimuksen luonnonvarayhteisön yhteisten työmuotojen luominen ja vakiinnuttaminen on erityisen tärkeää, jotta tunnistettujen kehittämiskohteiden vaatimat toimet saadaan käyntiin tarkoituksenmukaisesti. Luonnonvaratietojen palvelumallin toteuttaminen tulee aloittaa laaja-alaisena yhteistyönä, parasta osaamista ja teknologiaa yhdistäen sekä käynnissä olevat kansalliset ja EU:n tutkimus- ja kehittämisprosessit täysimääräisesti hyödyntäen

Tutkimuksen tuotosten pitkäaikaissaatavuuden toimintamalli

Tutkimuksen tulokset ovat kansallisesti merkittävä tutkimusaineistokokonaisuus, joiden laajan käytön ja luotettavan saatavuuden takaaminen on suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ydin. Tieteen ja tutkimuksen perusta on kestävä, kun tutkimuksen tuottamien tuotosten pitkäaikaissaatavuus on toteutettu kustannustehokkaasti. Tällöin tutkimustuloksia voidaan sekä hyödyntää pidempään että turvata tulevien tutkijasukupolvien käyttöön tutkimuksen digitalisoitumisen myötä yhä nopeammin kasvavat tietomäärät. Tutkimuksen tuotosten pitkäaikaisen saatavuuden turvaamisen toimintamallilla tarkoitetaan suunnitelmaa seuraavien 5-10 vuoden aikana tapahtuvasta uudistamistyöstä. Pitkäaikaissaatavuutta tukevan kokonaisuuden tulee mahdollistaa ja tukea eri tieteenalojen ja toimintojen tarpeita, sekä olla muokattavissa oleva kerroksellinen, modulaarinen ja kustannustehokas ratkaisumalli, jossa hyödynnetään olemassa olevia komponentteja. Kokonaisuuden tulee mahdollistaa tutkimuksen tuotosten avoimuus ja jatkokäyttö primäärilähteistään

Simulation of the Eurasian ice sheet dynamics during the last glaciation

The Eurasian Weichselian glaciation is studied with the SICOPOLIS ice-sheet model and UKMO PMIP climate anomaly forcings. A set of sensitivity tests are completed, including runs in cold-ice mode, different positive-degree-day (PDD) factors and modified climatic data-sets. The model set-up with present-day climatology modified by a glacial index brings forth an areally correct Last Glacial Maximum (LGM) extent in the western areas, but the ice-sheet volume is too small compared to reconstructions from rebound rates. Applying modified climate data results in similar extent as indicated by the Quaternary Environment of the Eurasian North (QUEEN) Late Weichselian ice-sheet reconstruction. The simulation results display freshwater fluxes from melting and calving in phase with Heinrich events H3 at 27, H2 at 22, and H1 at 14 ka ago. These peaks correspond to fast flow areas, with main activity at 27 and 22 ka ago in the Nordic Channel area and later in the Bear Island and Storfjorden region. The activity of these areas seems to be shifting from south to north from LGM to the Holocene. The freshwater pulse at 19–18.5 ka could correspond to Dansgaard-Oeschger oscillation, as well as ice volume flux peaks around 18–17 ka ago on the western margin of the ice sheet

Ajankohtaista tutkimusdatasta

Esitys Kirjastoverkkopäivillä 23.10.2012 Helsingiss